Ajatusjohtajuus on erityisesti henkilöbrändien ja asiantuntijuuden kontekstissa noussut viime vuosina jopa vähän trendisanaksi, joten haluan tuoda aiheeseen oman näkökulmani koska itsekin sitä käytän.
Yksinkertaisimmillaan polku voi mennä esimerkiksi näin:
1) Ihmisellä täytyy olla valtavirrasta edes jossain määrin poikkeava tapa ajatella, filosofia tai metodi. (Isommassa kuvassa näistä ajatuksista voi rakentua jopa yhteisö jos muut ehdot täyttyvät)
2) Hänen täytyy sanoittaa näitä ajatuksia ääneen. (esim somessa, mediassa tai kasvotusten 1–2‑1 tasolla)
3) Useiden muiden ihmisten täytyy olla samaa mieltä näiden ajatusten kanssa, yleensä myös saada inspiraatiota, oivalluksia tai rohkeutta toimia uudella tavalla. Tämä ei vaadi kuitenkaan mitään kultti-tason tilannetta.
4) Jotta ihmisestä “tulee” ajatusjohtaja, se vaatii että hän saa ympärillään aikaan muutosta ajattelussa ja toiminnassa. Tällöin termin nimen mukaisesti “johdetaan ajatuksia”, eli jos muissa ihmisissä ei saada aikaan vaikutusta, ei ihminen voi olla ajatusjohtaja.
5) Koska kyseessä on isolta osin mielikuva ja “status”, ajatusjohtajuus rakentuu usein pitkän ajan, säännöllisyyden ja toiston kautta. Se ei siis ole saavutettavissa esimerkiksi yksittäisellä koulutuksella tai kampanjalla, eikä esimerkiksi some-seuraajamäärät itsessään tee kenestäkään ajatusjohtajaa.
6) Myöskin koska kyseessä on isolta osin muiden ihmisten luoma mielikuva, ei ajatusjohtajan “kruunuun” ole mitään validoitua määrittelyä, ja siksi näiden kriteerien ulkopuolella asia on pitkälti mielipideasia.
Koko asiaa koskien toki miettiä ylipäätään, onko ajatusjohtajuudella mitään merkitystä mihinkään. On ja ei. Titteli itsessään ei nosta ketään jalustalle koska se on mielikuva, mutta toki ajatusjohtajuuden edellytykset ovat tärkeitä asioita ottaa huomioon henkilöbrändin ja asiantuntijabrändin rakentamisessa ja niistä voi olla apua siinä!
- Teemu